« Home | Tarinaa Tammelasta » | Juhannuskylä » | Pispalan Sottiisi » | Sorsapuisto » | Se kadun toinen puoli » | Itsenäisyydenkatua » | Tampellan alue » | Mennäänkö Kelloportinkadulle? » | Risto-veturi Rautatieasemalla » | Tampereen vappua » 

sunnuntaina, heinäkuuta 09, 2006 

Kalevankangas

Kalevankankaan hautausmaa on pyhitetty vuonna 1880. Ensimmäisenä alueelle haudattiin puolivuotias poikavauva. Seurakunta vakuuttaa tietävänsä paikan, mutta sitä ei ole mitenkään merkitty. Aluetta on koko ajan laajennettu; tällä hetkellä hautausmaalla on 100 000 vainajaa 25 000 haudassa ja uurna-ja tuhkalehdot lisäksi.

Hautausmaalla on neljä muistolehtoa: vanha muistolehto, uusi muistolehto pohjoisella uurna-alueella, veteraanilehto sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen sekä lasten muistolehto "hietakehto".
Hautausmaalla on myös muistelupaikka muualle haudattujen vainajien omaisille. Se sijaitsee aivan kappelin läheisyydessä.

Suosittelen heti alkuun, että Kalevankankaasta kiinnostuneet menevät ilmaiselle opastetulle kierrokselle, joita pidetään joka torstai klo 18. Lähtö on pääportilta. Kannattaa varata hyvät kengät; opastus kestää kaksi tuntia ja kattaa vain pienen soan alueesta. Jos haluaa löytää kaikki kirjailijat ja muut kuuluisuudet, retki kannattaa silti tehdä. Tosin tunnetuimmat, Väinö Linna ja Veikko Sinisalo, ovat heti pääportin vieressä.


Nykyisen portin piirsi Bertel Strömmer ja se rakennettiin vuonna 1937. Porttia vastapäätä on sievä puurakennus, joka aikoinaan toimi saattoväen lepopaikkana. Ennen kuin kappeli valmistui, vainajat siunattiin Aleksanterin kirkon hautausmaalla ja tuotiin jalkaisin tai hevosella kaupungin halki. Saattoväki tarvitsi jonkinlaisen lämmittelypaikan.


Pääportista vasemmalla on tämä monumentti niiden kahdeksan nuoren muistoksi, jotka 1880-luvulla lähtivät soutumatkalle Näsijärvelle. Nousi ukonilma, vene kaatui ja kaikki hukkuivat. Isoäitini äiti jäi laiturille, koska häntä pelott. Kalevankangas on minulle kuin toinen olohuone; kaikki juureni ovat siellä.

Hautausmaalla ovat myös Tampereen juuret. Paitsi taiteilijoita Kalevankankaalla ovat myös kaupunkia rakentaneet mahtisuvut; Tirkkoset, Ruuskaset, Aaltoset. Kauppias Gustaf Fredrik Ahlgren lahjoitti tontin köyhäintalolle, nykyisen Koukkuniemen, Nikolai Tirkkonen (Tirkkosen liiketalo Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa on Tampereen kauneimpia jugendtaloja) lahjoitti Näsinkallion suihkukaivon ja niin edelleen.

Tämä enkeli on Ruuskasten sukuhaudalla. Ruuskasen talo on Koskipuiston kaunistus.

Kappelin ympäristössä ja (pääportilta katsoen) sen takana ovat suurimmat monumentit; Karjalaan jääneet, Kurun haaksirikossa kuolleet, kansalaissodan valkoisten musitomerkki (punaisten muistomerkki on sankarihaudan lähellä) ja vuoden 1927 Imatran elokuvateatterin palon muistomerkki. Suorassa linjassa pääsee sankarihaudalle.

Vasemmalla on sotabveteraanien mustolehto ja oikealla kenraali Aaro Pajarin muistomerkki. Sotaveteraaneista vasemmalle aidan vieressä on kansalaissodassa kaatuneiden punaisten muistopatsas.

Se monumenteista. Mäellä sankarihaudan takana oli jatkosodassa ilmatorjuntayksikkö. Sen muistoksi on paikalla muistolaatta. Pikkuportin vieressä (Kalevantietä kulkiessa on kappelin kohdalla kappelin portti Siitä eteenpäin tulee vastaan pikkuportti) on hautakivi "Äiti". Se ei ole kenenkään äidin haudalla; se kuuluu seurakunnan haltuunsa ottamiin kiviin, joka sijoitettiin tuntemattomille äideille samaan aikaan kuin hietakehto syntymättömille lapsille ja muistelupaikka muualle haudattujen omaisille perustettiin.

Tämä äiti-kivi on kuolleiden hautakivien muistolehdossa pääportin ulkopuolella, eli paikassa, johon seurakunta on siirtänyt hoitamattomilta haudoilta arvokkaina pidettyjä kiviä. Alueella on jopa patsas, jonka hylkäämistä on vaikea ymmärtää:


Muualle haudattujen muistokivi on aivan kappelin vieressä. Kivi on pahasti lohjennut. Sen ympärille kerääntyy jouluna niin paljon hautakynttilöitä, että kivi ei kestä kuumuutta.

Vaikeasti löydettävien hautojen joukossa ovat mm. Yrjö Jylhän, Eeva-Liisa Mannerin ja Lauri Viidan haudat. Lauri Viidan reliefin veisti Heikki Varja valokuvan mukaan.


Pidän eniten tavallisten, tuntemattomien tamperelaisten haudoista, joista esimerkkinä olkoon talonomistaja Syrén perheineen "sekä lapset", ja nimetön pikkuenkeli.


Kiitos informatiivisesta kierroksesta!

Tietäiskkö Yrjö Jylhän ja Olavi Virran hautojen paikat?
entä missä kohtaa tuo Lauri Viiran hauta on?

jarmo.helin@suomi24.fi

mailaile jos löyvät

Olavi Virta on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle. Yrjö Jylhä lepää korttelissa 11. Tarkkaa riviä en valitettavasti muista. Samassa korttelissa ovat myös Eeva-Liisa Mannerin, Kirsi "Kikka" Sirénin sekä Pentti Tuomisen (oopperalaulaja) haudat. Lauri Viita on haudattu kortteliin 8. Hauta on kyseistä korttelia reunustavaa pensasaitaa vasten.

Löytämistä toivottavasti auttava kartta on osoitteessa http://www.tampereenseurakunnat.fi/
hautaus/hautausmaat/kalevankangas

Oikeassa reunassa yhteystietojen kohdalla on linkki, josta saa auki pdf-kartan.

Entä Masa niemi eli Martti Niemi=pätkä onko tietoa?

Löytyykö mistään hakua mistä voi hakea nimellä kaikkia kalevankankaale haudattujen hautapaikkoja

Hei. Osaisiko joku kertoa tarinan Kalevankankaalta löytyvän muslimihaudan taustalla? Jäi kiinnostamaan, kun tuolla kävelin ja sen spottasin...

Pieni hautakivi, arabialaista kirjoitusta, länsimaisella kirjoituksella nimi Ismael ja vuosiluvut 1800-l. loppupuoli ja 1915 muistaakseni.

Kiitos.

Onko Mika Louhilinna lepäämäs hauta lehdossa Kalevan kankaan hautausmaalla? Syntynyt 1967, kuollut 2020 joulukuussa tai 2021 tammikuussa.

Lähetä kommentti

Minä vain

  • Minä olen Mette
  • Tampere, Finland
  • Vapaasti temmeltämässä kirjojen ja Internetin ihmemaassa. Erityinen mielenkiinto pieniin eriskummallisuuksiin tässä suuressa maailmassa.
Profiilini

Linkkejä

Powered by Blogger
and Blogger Templates