Sorsapuisto
Sorsalampi oli alkuaan nimeltään Pleikilampi. Paikalla oli lähde, jonka ympärille muodostui lampi, kun Ronganoja tulvi. Ronganoja virtasi nykyisen Koskipuiston kautta Tammerkoskeen. Pleikilammen nurmella oli Pellavatehtaan lankojen kuivatuspaikka, Pleikiniitty. Lampi oli 1930-luvulle asti liejuinen rämeikkö.
Pleikiniitty vuonna 1931Ronganoja johdettiin maan alle ja lammesta muokattiin työllisyystöinä puisto vuosina 1931-1937. Puisto sai nimen Sorsapuisto, koska sorsat alkoivat heti viihtyä lammella.
Vuonna 1953 lammen ympärille rakennettiin aita. Siihen asti lammessa oli saanut uida ja talvisin luistella.
Lammen rannalla oli Tampereen teurastamo, kunnes kaupunginjohtaja Erkki "Napoleon" Lindfors kävi ystävyyskaupunki Lodzissa vuonna 1960. Hänelle lahjoitettiin kaksi leijonanpentua. Ne sijoitettiin väliaikaisesti Korkeasaareen ja teurastamon paikalle perustettiin eläintarha. Se toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972. Silloin leijonat myytiin Ruotsiin (vaikka urosleijona, Tam, kuoli liian suureen nukutusaineannokseen). En tiedä, minne eläintarhan simpanssit, sudet ja karhu päätyivät. Susia oli kolme; yhtenä yönä naarassusi Pernilla yhdessä toisen urossuden kanssa tappoi heikomman uroksen. Se oli jonkinlainen järkytys. Sudet olivat niin kesyjä, että pikkuinen vanha rouva kävi usein syöttämässä niille makkaraa, näpsäytteli niitä kuonolle ja käski väistyä, että kaikki saavat osansa. Simpanssit sen sijaan olivat pahantapaisia; ne heittelivät ihmisiä ulosteilla.
Eläintarhan kylkiäisenä oli käärmenäyttely, oikein hyvin pidetty laitos. Vein sinne kummipoikani, joka halusi välttämättä viedä kotiin vihreän mamban, koska se oli niin kaunis.
Maansiirtotyöt tehtiin käsityönä kottikärryjen ja lapioiden avulla. Silloinen kaupunginpuutarhuri Onni Karsten suunnitteli puistoon ja lammen rannoille monipuoliset ja runsaslajiset istutukset. Sorsapuiston suosiota lisäsivät sinne v. 1939 alkaen kesänviettoon tuodut linnut. Alueella sijaitsi myös v. 1956 avattu Suomen ensimmäisiin kuulunut lasten liikennepuisto.
Vuonna 1953 lammen ympärille rakennettiin aita. Siihen asti lammessa oli saanut uida ja talvisin luistella.
Lammen rannalla oli Tampereen teurastamo, kunnes kaupunginjohtaja Erkki "Napoleon" Lindfors kävi ystävyyskaupunki Lodzissa vuonna 1960. Hänelle lahjoitettiin kaksi leijonanpentua. Ne sijoitettiin väliaikaisesti Korkeasaareen ja teurastamon paikalle perustettiin eläintarha. Se toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972. Silloin leijonat myytiin Ruotsiin (vaikka urosleijona, Tam, kuoli liian suureen nukutusaineannokseen). En tiedä, minne eläintarhan simpanssit, sudet ja karhu päätyivät. Susia oli kolme; yhtenä yönä naarassusi Pernilla yhdessä toisen urossuden kanssa tappoi heikomman uroksen. Se oli jonkinlainen järkytys. Sudet olivat niin kesyjä, että pikkuinen vanha rouva kävi usein syöttämässä niille makkaraa, näpsäytteli niitä kuonolle ja käski väistyä, että kaikki saavat osansa. Simpanssit sen sijaan olivat pahantapaisia; ne heittelivät ihmisiä ulosteilla.
Eläintarhan kylkiäisenä oli käärmenäyttely, oikein hyvin pidetty laitos. Vein sinne kummipoikani, joka halusi välttämättä viedä kotiin vihreän mamban, koska se oli niin kaunis.
Lintuinfluenssan uhrit - kopit ovat tyhjinä
Hyväntahtoinen saukkototemi valvoo puistoa
Jäätelö maistuu - puisto on suosittu kesäilypäikka
Klassista sorsapuistoa
Keväällä voi leikkiä kukkien lomassa
Sorsapuiston kioski - miten monessa kioskissa on tiilinen savupiippu?Eläintarhan paikalle rakennettiin Tampere-talo, Pohjoismaiden suurin kongressitalo.
Muita puiston komistuksia ovat Richard Rautalinin "Tanssiva tyttö" ja - vähän vaikeasti löydettävä - Esperanton maailmankongressin muistokivi ja -laatta. Esperantopuu on Pirkkalan koivu. Ilman muistolaattaa on Johanna Sinisalolle syntymäpäivälahjaksi istutettu sinikuusi.
Huomenna linnut palaavat takaisin Sorsapuiston häkkeihin!
Posted by
Anonyymi |
3:19 ip.
Niin yllättävää kuin se ehkä onkin, Napoleon oli ihka oikeasti Erkki Lindforsin toinen nimi. Ei siis mitään lainausmerkkejä.
Posted by
Anonyymi |
1:18 ip.
Niin tamperelainen kuin olenkin, tuota en ole tiennyt. Olisi pitänyt kysyä mieheltäni, joka tietää kaiken nimistä. Kiitos, saruwine!
Posted by
Mette |
1:28 ip.
Sorsapuisto oli kiva paikka meille lapsille: oli lintuja katseltavana ja suuret määrät leikkipaikkoja. Varsinkin liikennepuisto oli kiva ja sit kun myöhemmin rakennettiin se uimala lisäks; vaikka sen vesi olikin aina ihan jäätä ja hirveesti muksuja kauniina kesäpäivinä.
Mut toi eläintarha oli katastrooffi: minäkin lapsi en käyny ku kerran ja tulin itkien pois, kun tunsin niin suurta surkua niitä eläimiä kohtaan. Koin silloin senkin, että simpassit heitteli meitä ulosteillaan. Jotenkin kyllä tajusin, et ne varmaan inhos meitä ihmisiä. Kyllä aikuiset ihmiset on ollu ymmärtämättömiä!
Posted by
Anonyymi |
7:27 ip.
Sorsapuisto annettiin virallisesti tuon puiston nimeksi vasta joskus 2000-luvulla. Siihen asti nimenä oli Sorsalammin puisto. Saivartelevien tietokilpailujen kysymys olikin tuolloin: "Mikä on Sorsapuisto?" Oikea vastaus oli pieni kadunpätkä, joka on samansuuntainen kuin Lähteenkatu ja Lähteenkadun eteläpuolella. Se oli ja on edelleen Sorsapuisto. Lähteenkadun ja Sorsapuiston kulmauksessa oli Sorsapuiston Grilli, jonka silakkareseptiä vieläkin kutsutaan Sorsapuiston silakoiksi.
Posted by
Anonyymi |
5:21 ip.