Tampereelta, meinaan

Juhannusviikolla sopii esitellä eräs Tampereen pienistä, viehättävistä kaupunginosista - Juhannuskylä, tuttavallisemmin Jussinkylä. (En tiedä, miten viehättävä se todellisuudessa on asua - lehtijuttujen mukaan siellä töhritään tageja henkilöautoihin.)

Jussinkylä on saanut nimensä vuonna 1907 valmistuneesta Johanneksen kirkosta, jonka nimi vuonna 1923 muutettiin Tampereen Tuomiokirkoksi.

Kirkko rakennettiin hätäaputyönä vuosina 1902-1907. Suurimmat lohkareet painoivat 15 tonnia ja ne tuotiin paikoilleen mies- ja hevosvoimin. Näin se kävi:

"Kivikuorman eteen oli valjastettu 20 hevosta, joilla kaikilla oli eri ajajat. Koko näytelmää johti mies, joka seisoi kuormana olevan ison kiven päällä. Kun tämä mies kohotti kättään, sivalsivat kaikki ajajat yhtä aikaa hevostaan, jolloin kuorma siirtyi pienen matkaa eteenpäin."

Kirkon arkkitehti on Lars Sonck, joka suunnitteli myös Kultarannan ja Helsingin Kallion kirkon. Toinen Jussinkylän tunnettu arkkitehti oli Wivi Lönn, yksi Suomen harvoista naisarkkitehdeistä. Hän suunnitteli Tampereen paloaseman.

Tammelasta päin Jussinkylään tullaan Erkkilän sillan yli. Erkkilän silalstakin käydään keskustelua - se on niin kapea, että autot, pyöräilijät ja jalankulkijat eivät tahdo mahtua sillalle sovinnossa. Heti sillan takana on yksi Jussinkylän viehättävimmistä jugendtaloista. Talossa sijaitsi aikoinaan ravintola, mutta nykyään siinä on kampaamo.

Johanneksen kansakoulu oli yksi kaupungin 1900-luvun alun kolmesta vanhimmasta koulusta. Toiset kaksi olivat Aleksanterin kansakoulu Hämeenpuistossa ja Tammelan koulu, joka rakennettiin kaupunkilaisten vaatimuksesta vähentämään Johanneksen koulun tilanahtautta.

Tuomiokirkon takana piilossa on Tampereen viimeinen Vikkula. Vikkuloitahan oli aikoinaan pitkin kaupunkia ja niitä pitivät Vikkulan suvun eri jäsenet. Niistä nousi melkoinen hulabaloo ikkunamainosten omaperäisen tyylin vuoksi. Nyt kaikki Vikkulat on lopetettu paitsi tätä pientä, jota pitää vanha Vikkula itse. Kauppa on auki silloin tällöin, ja kauniin päivinä Vikkulan näkee tuolilla kauppansa edessä lukemassa iltapäivälehteä kuin Välimerellä.

Jussinkylää leimaavat tietty vanhanaikaisuus, pikkuporvarillisuus ja omituinen pohjakaava, joka poikkeaa Tampereen tallisesta ruutuasemakaavasta. Jussinkylän korttelien muotoa määräävät tietenkin Tuomiokirkon ja Paloaseman muodot.