Se kadun toinen puoli
Itsenäisyydenkadun toisella puolella on monenlaista kiinnostavaa. Häkellyttävä on Prinsessa Itkupilli. Poikkesin sisään kysymään, mistä liikkeen nimi on tullut ja olin vähällä jäädä koukkuun monenlaisten merkillisten kapistusten lumoamana. Prinsessa Itkupillin omistaja kertoi, että liike oli saanut alkunsa Kangasalla Urkutehtaan tiloissa, siitä "pilli". En tullut kysyneeksi, onko nimi-idea peräisin Kristiina Wallinin prinsessakirjasta.Liikkeen tiloissa toimi aikoinaan hieno Puolimatkan kirjakauppa. Kalevan koulun oppilailla tapasi olla kirjakaupassa tili oppikirjojen ostoa varten. Missään kirjakaupassa ei ole tuoksunut niin hyvältä. Prinsessa Itkupillin omistaja sanoi tunteneensa kirjakaupan hyvin, koska hänkin on Kalevan koulun entisiä oppilaita.
Puolimatkan Krouvi on varsinainen räkälä näin naisen mielestä. Sen lähistöllä näkee joskus kiinnostavia juttuja, kanta-asiakkaita ja sen sellaista. Kuvassa erottuu vilkkaasti toimivan Ylioppilasteatterin katos. Tiloissa toimi aikoinaan elokuvateatteri Ilves. Se oli tyylikäs teatteri, puhdasta jugendia, puupaneloinnit ja seinässä hiotusta lasista tehty taideteos. Ylioppilasteatterin väki valittaa, että lasiseinä oli tuntemattomalla tavalla tuhoutunut heidän tullessaan - he olisivat hellineet sitä aarteenaan.
Lähteenlinna on alueen arvokkaimpia kerrostaloja, valmistunut vuonna 1928 ja vastikään uusittu. Talossa toimii helmi pubien joukossa, "Piika ja renki". Seuraavana, Attilan kenkätehdasta vastapäätä, on Katajanokan vankilan näköinen talo. Se on Toralinna, joka aikoinaan rakennettiin rautatieläisten perheille. Eivät tainneet olla maailman sopuisinta väkeä he.Attilan kenkätehtaalta katsottuna Tammelapuistokadun toisella puolella sijaitsi Toralinna, valtionrautateiden henkilökunnalleen vuosina 1902-1903 rakennuttama asuintalo. Se oli yksi kaupungin ensimmäisistä asuinkerrostaloista. Toralinnassa olivat vuoteen 1942 asti käytössä pihakäymälät.Attilan kenkätehtaasta ei kuvaa kaivata, se hallitsee koko Itsenäisyydenkatua. Tehtaan rakennutti Antti Attila vuonna 1906 ja se myytiin Emil Aaltoselle vuonna 1931. Kun kenkätehtaat ajettiin Tampereella alas, tehdas kunnostettiin Yliopiston kirjastoksi. Tänä kesänä kirjasto muuttaa pois. Tietooni ei ole tullut, mitä rakennukseen sen jälkeen tulee.
Vanha kuva Tullikamarista ja pakkahuoneestaTullikamari ja Pakkahuone ovat nyt juhlakäytössä. Tullikamari valmistui vuonna 1901. Tampereen tulli on nyt siinä virastotalossa Kiovanpuiston takana, joka on kuin kappale kauneinta Moskovaa ja lentotulli Pirkkalassa, joten Tullikamari vapautui kaupunkilaisten käyttöön.
Vielä yksi pala Tampereen historiaa. Rokonarvet Tullikamarin seinässä ovat luodinreikiä. Kansalaissodan aikana Tammelan alueella taisteltiin rajusti - suuri osa kaupunginosasta tuhoutui. Tullikamari sai osansa, mutta vankasti rakennettuna se kesti ja säilyi.
Tuota Lähteenlinnan taloa (enpä tiennyt nimeä ennen kuin nyt) olen monesti ihaillut. Nyt varsinkin kun se on korjattu on värit upeat!
Posted by
sea |
1:41 ip.
Hei! Sattuisitko tietämään, mihin tuo yliopiston kirjasto muuttaa? terv. Utelias ex-asiakas
Posted by
Anonyymi |
2:01 ip.
Attilaan tulee kirjaston ja remontin jälkeen "Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri joulukuussa 2007."
Kirjasto muuttaa lähemmäksi yliopistoa Kalevantielle.
Kirjaston muutosta on oikein blogi :-)
Ja vielä, tämä on ihan huisa blogi! Kiitos Mette!
Posted by
Ohari |
2:21 ip.
Lähteenlinnan ja Toralinnan rappukäytävät ovat myös omintakeiset, kamera mukaan jos tulee tilaisuus käydä sisällä.
Posted by
Matti |
4:55 ip.
Ei kai se elokuvateatteri Ilves tuossa Krouvin paikalla ollut, vaan tuolla edempänä, jossa näkyy katos. Krouvin paikalla oli luultavasti Mäkisen lihakauppa tai sitten Hirvasmaan sekatavarakauppa. Ne olivat rinnatustan.
Posted by
Anonyymi |
8:44 ip.